Hallusinaatioiden tunnistaminen

Hallusinaatioiden tunnistaminen on yksi tärkeimmistä taidoista oikeudellisen tekoälyn käyttäjälle. Käydään läpi tunnusmerkkejä ja konkreettisia tarkistusmenetelmiä. Aluksi, mikä hallusinaatio oikeudellisessa tekstissä on. Se on tekoälyn tuottama väite — oikeustapauksen viittaus, lakipykälä, kirjailijan lainaus, oikeudellinen argumentti — jolla ei ole todellista vastinetta lähteissä. Se voi kuulostaa täysin uskottavalta ja olla rakenteeltaan oikeudellisen tekstin mukainen, mutta se ei viittaa mihinkään olemassa olevaan. Hallusinaatioiden tyypilliset muodot oikeudellisessa kontekstissa. Ensimmäinen muoto on keksitty oikeustapaus. Tekoäly antaa sinulle KKO-ratkaisun numero ja sisältö, mutta tapaus ei ole olemassa. Numero saattaa olla muodollisesti oikein — vuosi ja numero — mutta tapaus ei löydy Finlexistä. Tämä on yleisin muoto. Toinen muoto on väärin viitattu oikeustapaus. Tapaus on olemassa, mutta tekoäly viittaa siihen väärin — esimerkiksi se sanoo että tapaus käsitteli irtisanomista, kun se oikeasti käsitteli vahingonkorvausta. Numero on oikein, mutta sisältö on keksitty. Kolmas muoto on keksitty kirjailija. Tekoäly viittaa kirjaan tai artikkeliin, jonka kirjailija ei ole oikeasti kirjoittanut tällaista teosta. Kirjailija saattaa olla olemassa oleva oikeustieteilijä, mutta hänen tuotannossaan ei ole sellaista teosta. Neljäs muoto on keksitty lainaus. Tekoäly lainaa kirjailijaa tai oikeustapausta sanoilla, joita lähteessä ei oikeasti ole. Lainaus voi olla samansuuntainen kuin alkuperäinen — siksi se kuulostaa uskottavalta — mutta täsmälleen samat sanat eivät löydy. Viides muoto on keksitty lakipykälä. Tekoäly viittaa lain pykälään, joka ei ole olemassa, tai sekoittaa pykälien numeroita. Esimerkki: työsopimuslain 8 lukuun, kun pykälä on lain 7 luvussa. Käytännön tarkistusmenetelmät. Tunnusmerkki yksi: liian täydellinen viittaus. Jos tekoäly antaa hyvin yksityiskohtaisen viittauksen — vuosi, numero, sivu, kirjailija, tarkka lainaus — sen pitäisi olla helposti tarkistettavissa. Mene Finlexiin tai kirjastoon ja tarkista. Jos ei löydy, se on hallusinoitu. Tunnusmerkki kaksi: epätarkka viittaus. Jos tekoäly viittaa 'oikeuskäytännössä on todettu' tai 'oikeudellisessa kirjallisuudessa on yleisesti hyväksytty' ilman konkreettista lähdettä, tämä on hälytysmerkki. Aitojen oikeudellisten argumenttien pitää olla jäljitettävissä konkreettisiin lähteisiin. Tunnusmerkki kolme: lähteet, jotka eivät istu kontekstiin. Jos tekoäly viittaa yhdysvaltalaisiin oikeustapauksiin tai amerikkalaisiin oppikirjoihin suomalaisen oikeuden yhteydessä, tämä voi olla merkki siitä, että tekoäly ei tunne suomalaisia lähteitä riittävästi ja täydentää aukkoja muista oikeusjärjestelmistä. Tunnusmerkki neljä: vanhentuneet viittaukset. Jos tekoäly viittaa vanhaan lakiin, joka on jo kumottu, tai vanhaan oikeustapaukseen, jonka linjaus on muuttunut, tämä on merkki ajantasaisuuden puutteesta. Tarkista että viittaus on edelleen voimassa. Käytännön työkalut tarkistukseen. Finlex.fi: ensisijainen suomalainen lähde. Tarkista jokainen lakipykälä, KKO-tapaus ja hallinto-oikeuden tapaus. Eur-lex: Euroopan unionin oikeustieteellinen tietokanta. Tarkista jokainen EU-oikeudellinen viittaus. Google Scholar: akateemisen kirjallisuuden hakukone. Tarkista oppineiden lainaukset ja artikkelit. Oman kirjastosi tai yliopiston kirjasto: kun olet epävarma jostain kirjasta tai artikkelista, käytä ammattikirjastoa. Lopuksi periaate: jos et voi tarkistaa, älä käytä. Tämä on ehkä kurssin tärkein yksi sääntö. Jos tekoäly antaa viittauksen, jota et pysty löytämään alkuperäisestä lähteestä, älä käytä sitä — riippumatta siitä kuinka uskottavalta se kuulostaa. Hallusinaatio, joka pääsee asiakkaan kirjelmään, vahingoittaa luottamusta ja voi olla ammattieettinen rikkomus.

Kokeile nyt

Tekoäly antaa lainauksen: "Korkein oikeus on toistuvasti todennut, että työnantajan harkintavalta on rajallinen sairauspoissaolojen kohdalla (KKO 2019:23)." Mitä teet?

Tallenna edistymisesi ja oma oppimisyhteenvetosi