Salassapitovelvollisuus tekoälyaikana

Lakimiehen salassapitovelvollisuus on yksi ammatin perustavimmista velvoitteista. Se ulottuu syvemmälle ja kestää pidempään kuin useimmat muut ammattieettiset velvoitteet. Tekoälyaikana sen sisältö ei muutu, mutta sen toteuttaminen vaatii uusia käytäntöjä. Käydään läpi salassapitovelvollisuuden lähteet oikeudellisessa työssä Suomessa. Ensimmäinen lähde on asianajajalaki ja sen säätämä asianajajan salassapitovelvollisuus. Tämä koskee asianajajaa lain mukaan, ja sen rikkominen on rangaistava teko. Velvollisuus kestää myös työsuhteen jälkeen — se ei pääty kun asiakkuus loppuu. Toinen lähde on muut ammattieettiset säännöt. Asianajajaliiton ohjeet, lakimiesliiton suositukset, yliopistojen oikeudelliset ohjeet — kaikki nämä asettavat omat velvoitteensa, jotka voivat olla tiukempia kuin lakisääteinen minimivaatimus. Kolmas lähde on asiakassopimukset. Lähes jokaisessa lakimies-asiakas-sopimuksessa on erikseen mainittu salassapitovelvollisuus, joka voi olla tiukempi kuin lakisääteinen. Esimerkiksi tietyt liikesalaisuudet voidaan määrätä salassapidettäväksi useammalle vuodelle kuin laki vaatii. Neljäs lähde on tietosuoja-asetus eli GDPR henkilötietojen osalta. Asiakkaan henkilötiedot ovat sekä salassapitovelvollisuuden että tietosuoja-asetuksen suojaamia, ja niiden käsittely vaatii lainmukaisen perusteen. Nyt sovellus tekoälyn käyttöön. Tärkein periaate: kun syötät tietoa tekoälypalveluun, tieto siirtyy palveluntarjoajan käsiteltäväksi. Tämä on samanveroinen kuin tiedon paljastaminen ulkopuoliselle ihmiselle — ja siksi se rikkoo salassapitovelvollisuutta, ellei palveluntarjoajan kanssa ole sopimusta, joka kattaa saman velvollisuuden. Tämä on yksinkertainen lause, mutta sen seuraukset ovat monimuotoiset. Käytännössä se tarkoittaa että lähes kaikki tekoälyn käyttäminen asiakkaan asiassa on luvallista vain, jos käytät yritystason palvelua, jonka sopimusehdot kieltävät syötettyjen tietojen käytön muihin tarkoituksiin. Kuluttajaversioiden (esimerkiksi ilmaiseksi käytettävissä olevat tekoälypalvelut) ehdot lähes aina sallivat palveluntarjoajan käyttää syötettyjä tietoja palvelun kehittämiseen ja muiden asiakkaiden palveluun. Tämä rikkoo lakimiehen salassapitovelvollisuutta. Mitä tehdä? Käytännön sääntö yksi: älä syötä asiakkaan tietoja kuluttajaversioihin tekoälypalveluista. Tämä koskee niin henkilötietoja, yritystietoja, sopimuksia, kuin liikesalaisuuksia. Käytännön sääntö kaksi: käytä yritystason palveluja, joiden sopimusehdoissa palveluntarjoaja sitoutuu pitämään syötetyt tiedot salassa ja olemaan käyttämättä niitä muihin tarkoituksiin. Tämä on välttämätön ennakkoehto tekoälyn käyttöön asiakastiedoissa. Käytännön sääntö kolme: kun harkitset uutta tekoälypalvelua, lue sen sopimusehdot huolellisesti. Erityisesti tietosuojakohta ja tietojen käyttötarkoituskohta. Jos ehdoissa ei ole selvästi kielletty syötettyjen tietojen käyttöä mallin kouluttamiseen tai muihin asiakkaisiin, palvelua ei voi käyttää salassapitovelvoitteen alaisiin tietoihin. Käytännön sääntö neljä: tunne työpaikkasi käytäntö. Jos olet työsuhteessa, yrityksesi voi olla tehnyt sopimuksia tiettyjen tekoälypalvelujen kanssa. Selvitä mitä saa käyttää, ja noudata käytäntöä. Jos käytäntöä ei ole tai et tiedä, kysy esimieshenkilöltä tai tietoturvavastaavalta. Yhden lauseen periaate: tekoälyn käyttö asiakkaan tiedoissa on luvallista vain, jos voit tarkistaa että palvelulla on sopimus, joka kattaa saman salassapitovelvoitteen kuin sinulla.

Kokeile nyt

Sinun on luonnosteltava sopimus asiakkaalle. Sinulla on tieto asiakkaan liikesalaisuuksista ja taloudellisesta tilanteesta. Voitko syöttää nämä tiedot ChatGPT:n ilmaiseen kuluttajaversioon?

Tallenna edistymisesi ja oma oppimisyhteenvetosi