Ideoiden testaaminen ja valinta

Jokainen sisältöidea on alussa veikkaus. Vaikka se kuulostaa lupaavalta, et tiedä toimiiko se yleisössä ennen kuin testaat. Tekoäly tuo tähän kaksi muutosta: testien tekeminen on huomattavasti nopeampaa, ja siksi useammin testaaminen on käytännössä mahdollista. Käydään läpi kolme testaustasoa, joista voit valita kullekin idealle sopivimman. Ensimmäinen taso on minimitestaus. Tämä on kevyt vaihe, jossa kysyt tekoälyltä tai kollegoilta yhden kysymyksen idean toimivuudesta. Esimerkki: 'kuvittele että olet talousjohtaja ja saat tämän otsikon viestissäsi — klikkaisitko auki?' Tekoälyn vastaus on yksittäisen kuvitteellisen lukijan reaktio, joka ei skaalaudu, mutta se voi paljastaa selvät heikkoudet otsikossa tai aiheessa. Toinen taso on pienimuotoinen pilotti. Tämä on testi, jossa toteutat idean rajatussa muodossa — esimerkiksi yhden sosiaalisen median julkaisuna ilman täyttä artikkelia — ja mittaat reaktion. Tekoäly auttaa pilotti-version tekemisessä parista lauseesta, jonka voit julkaista samana päivänä, mutta varsinainen mittaus tulee aidosta yleisöstä. Kolmas taso on täysi testaus. Tämä on kahden tai kolmen rinnakkaisen version tekeminen ja niiden vertailu mittaustuloksissa. Tekoäly tuottaa variantit nopeasti, ja sinä mittaat kumpaa yleisö reagoi paremmin. Tämä on A/B-testin alkuvaihe, johon palaamme moduuli 3:ssa. Mille tasolle mikäkin idea kannattaa testata? Tämä riippuu kahdesta tekijästä: kuinka iso on idean toteutuskustannus ja kuinka epävarma sen onnistuminen on. Pieniä, nopeita ideoita ei tarvitse testata erikseen — kustannus on niin pieni, että voi julkaista ja katsoa. Esimerkki: kahden lauseen julkaisu sosiaalisessa mediassa. Keskikokoiset ideat hyötyvät minimitestauksesta. Pyydät tekoälyltä tai kollegoilta nopean reaktion ennen toteutusta. Esimerkki: viikon pituinen kampanjan suunnittelu. Isot ideat ansaitsevat pilotin tai täyden testauksen. Esimerkki: kuukauden kampanjan suunnittelu kymmenen tuhannen euron mainosbudjetilla. Tähän et halua hypätä ilman pienempää testiä, joka kertoo onko perusajatuksessa järkeä. Yksi tärkeä periaate testaamisessa: pidä mittarit etukäteen päätettyinä. Älä päätä mittarista jälkikäteen, koska silloin on houkutus valita se mittari, joka tukee toivottua tulosta tukevia vastauksia. Päätä etukäteen: mitataan klikkausprosenttia, vastausten määrää, vai jotain muuta. Mitattu lopputulos ratkaisee jatkon. Tekoälyn tyypillinen virhe testauksessa on ylioptimismi. Kun pyydät tekoälyltä arviota idean toimivuudesta, se taipuu kertomaan että idea on hyvä. Tämä johtuu siitä, että sen tekstien tilastollinen valinta tuottaa hyvin todennäköisesti tukevia vastauksia. Vältä tämä pyytämällä kriittistä näkökulmaa erikseen: 'mistä syistä tämä idea voisi epäonnistua?' Tämä kysymys pakottaa tekoälyä etsimään heikkouksia, ja paljastaa usein todellisia riskejä. Lopuksi käytännön muistutus: testaaminen ei ole valinnainen. Se on välttämätön osa sisältötuotantoa silloin kun budjetit ovat rajalliset. Jokainen julkaistu mutta huonosti toimiva sisältö on hukattu työpanos. Tekoäly tuo testauksen halvaksi — käytä tämä mahdollisuus.

Kokeile nyt

Pyydät tekoälyä arvioimaan sisältöidean toimivuutta, ja se vastaa myönteisesti. Mitä teet seuraavaksi?

Tallenna edistymisesi ja oma oppimisyhteenvetosi