Ketjut, silmukat ja ehdot

Kun olet pilkkonut tehtävän osavaiheiksi, seuraava kysymys on: missä järjestyksessä ja millä logiikalla ne suoritetaan? Tähän on kolme perustyökalua, ja ne kaikki löytyvät jo arkielämästäsi. Ne ovat ketju, silmukka ja ehto. Käydään ne läpi ilman minkäänlaista tietotekniikkaa. Aloitetaan ketjusta. Ketju tarkoittaa yksinkertaisesti sitä, että vaiheet suoritetaan peräkkäin, yksi kerrallaan, ja yhden vaiheen tulos annetaan seuraavalle. Ajattele aamukahvin keittämistä: ensin kaadat vettä, sitten laitat suodatinpussin, sitten kahvijauheen, sitten käynnistät koneen. Et voi vaihtaa järjestystä mielivaltaisesti, koska jokainen vaihe rakentuu edellisen päälle. Agenttisessa työnkulussa ketju on juuri tätä: 'hae tiedot, sitten muotoile ne, sitten lähetä'. Edellisen vaiheen tuotos on seuraavan vaiheen syöte. Toinen työkalu on silmukka, eli toisto. Silmukka tarkoittaa, että sama vaihe tehdään monta kertaa peräkkäin, yleensä jokaiselle listan kohteelle erikseen. Arkiesimerkki: sinulla on kymmenen sähköpostia, jotka kaikki pitää lukea ja lajitella kansioon. Et keksi kymmentä eri tapaa, vaan teet saman asian kymmenen kertaa: lue viesti, päätä kansio, siirrä. Toistat tämän jokaiselle viestille kunnes lista loppuu. Agentti voi tehdä täsmälleen saman: 'käy jokainen tilaus läpi ja tarkista sen tila'. Silmukka on siis 'tee tämä jokaiselle listan asialle'. Kolmas työkalu on ehto, eli jos-niin-haarautuminen. Ehto tarkoittaa, että työnkulku valitsee eri polun sen mukaan, mikä tilanne on. Arjesta tuttu esimerkki: 'jos ulkona sataa, otan sateenvarjon, muuten en'. Kyse on valinnasta kahden tai useamman vaihtoehdon välillä jonkin havainnon perusteella. Agenttisessa työnkulussa tämä voi olla vaikka: 'jos asiakkaan viesti on reklamaatio, ohjaa se asiakaspalveluun; jos se on lasku, ohjaa se kirjanpitoon'. Ehto tekee työnkulusta älykkään, koska se ei pakota kaikkea samaan muottiin vaan reagoi tilanteeseen. Näitä kolmea työkalua yhdistellään jatkuvasti. Kuvitellaan, että käsittelet saapuvia viestejä. Ensin on silmukka: käy jokainen viesti läpi. Jokaisen viestin kohdalla on ehto: onko tämä kysymys vai palaute? Ja kummankin haaran sisällä on oma pieni ketju vaiheita: lue, luokittele, vastaa. Yksi työnkulku voi siis sisältää kaikki kolme sisäkkäin, ja juuri tästä syntyy monipuolinen automaatio. Miksi sinun kannattaa tunnistaa nämä kolme? Koska kun suunnittelet työnkulkua, voit kysyä itseltäsi yksinkertaisia kysymyksiä. Tapahtuuko tämä aina samassa järjestyksessä? Silloin se on ketju. Toistuuko sama teko monelle asialle? Silloin tarvitset silmukan. Riippuuko seuraava askel jostakin tilanteesta? Silloin tarvitset ehdon. Näiden kysymysten avulla osaat kuvata työnkulun selkeästi, vaikka et osaisi riviäkään ohjelmointia. Huomaa vielä yksi asia. Ehdot ja silmukat tekevät työnkulusta voimakkaan, mutta myös vaativat huolellisuutta. Silmukan pitää päättyä joskus — listan pitää loppua. Ehdon pitää kattaa kaikki mahdolliset tilanteet, myös se yllättävä 'ei kumpikaan'. Näihin sudenkuoppiin palaamme, kun puhumme virheiden käsittelystä. Nyt riittää, että tunnistat nämä kolme rakennuspalikkaa: ketju vie eteenpäin, silmukka toistaa, ehto valitsee polun.

Kokeile nyt

Haluat, että agentti tarkistaa jokaisen kymmenen laskun tilan erikseen. Mitä rakennuspalikkaa tarvitset ensisijaisesti?

Tallenna edistymisesi ja oma oppimisyhteenvetosi